Elinvoimaisuus Työhyvinvointi Urasuunnittelu

Arkiliikkujan elämää

Kaikki tietävät sen tärkeyden. Toiset tekevät sitä säännöllisesti, toiset epäsäännöllisesti, jotkut eivät ollenkaan. Liikunta. Miksi se on niin tärkeää?

Liikunta on asia, mikä tuntuu jakaantuneen hieman epätasaisesti ihmisten kesken. Toiset harrastavat liikuntaa useita tunteja päivässä samalla, kun toisille tekee tiukkaa saada tunti kasaan viikossa. On toki myös kultaisen keskitien kulkijoita, joille liikunta kuuluu osaksi jokaista päivää sopivissa määrin. Mikä oikeastaan edes on sopivasti, mistä sen tietää?

Ennen kuin mennään sen pidemmälle, kerrataanpa hieman liikunnan hyötyjä. Kaikki ajattelevat ensimmäisenä laihduttamista ja painonhallintaa, jota liikunta tietysti myös edes auttaa kalorinkulutuksen noustessa. Mutta liikunnan on tarkoitus olla jotain paljon enemmän, vaikka sen vuoksi saatammekin saada, itse asiassa meidän pitääkin, syödä vähän enemmän.

Ravitsemuksellisten puutteiden korvaaminen liikuntaa lisäämällä ei kuitenkaan edistä terveyttä. Eli emme voi ajatelle, että liikunnan vuoksi voisimme syödä keholle haitallisia ruoka-aineita enemmän. Vaikka ne eivät lihottaisi, ne tekevät pitkässä juoksussa pahempaa jälkeä.

Terveysliikunta, jollaiseksi arkiliikunnan eli kilpaurheilun vastakohdan voi ajatella, vaikuttaa kymmenillä erilaisilla tavoille elimistömme toimintaan ja kuten selvää lienee, suotuisasti.

Liikunta parantaa sokeriaineenvaihduntaa, se vahvistaa luustoa, alentaa kohonnutta verenpainetta ja korkeaa kolesterolia, helpottaa jopa stressinhallintaa ja totta kai, pienentää ylipainoa useimmissa tapauksissa. Liikunta myös ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 diabetesta, sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia.

Liikunnan sanotaan olevan erityisen tärkeää iäkkäille, sen parantaessa tasapainoa, edistäen toimintakykyä ja ehkäisten dementian ja Alzheimerin taudin todennäköisyyttä. Kuitenkin mielestäni pohja näille ja toisaalta ennaltaehkäisylle luodaan jo varhain, joten liikunta on yhtä lailla ihan kaikenikäisten asia, mutta sitä ei pidä unohtaa myöskään vanhana.

Liikuntaa ei voi tehdä varastoon, eli emme voi ajatella, että liikumme koko nuoruutemme, jotta vanhana ei tarvitse.

Tiedetään myös, että liikunta tehostaa elimistömme puolustusreaktioita ja näyttää ehkäisevän virustauteja, jollaisena flunssa tunnetaan. Mielenkiintoista on, että säännöllisellä liikunnalla on todettu olevan suotuisia vaikutuksia myös henkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Toisaalta ei tämä ole ihme, sillä liikunnan puute aiheuttaa usein huonoa unen laatua ja väsymystä. Fyysisesti aktiiviset ihmiset kykenevätkin yleensä hallitsemaan stressiä paremmin kuin vähemmän liikkuvat.

Mutta miksi se liikunta on joillekin niin vaikeaa? Miksi toiset onnistuvat tekemään sitä, mutta toiset eivät? Kyse on puhtaasti rutiinien luomisesta. Ei välttämättä siitä, että joka päivä samaan aikaan harrastetaan tiettyä liikuntaa, toki tämänkin toimii varmaan noin puolella ihmisistä, mutta viikossa tehdään joka tapauksessa keskimäärin tietty määrä harjoituksia.

Koska minä kirjoitan hyvinvointiliikunnan näkökulmasta, on käsitykseni liikunnasta hyvin laaja. Minun ajattelumaailmallani et välttämättä saa todellakaan kaikkia liikunnan kannalta oleellisia variaatioita käytyä läpi viikossa, mutta voitkin kokeilla vaikka parin viikon syklejä. Terveyttä edistävä arki- ja hyvinvointiliikunta käsittää mielestäni lihasvoimaa, kestävyyttä, hapenottokyvyn paranemista, liikkuvuutta ja tasapainoa, sekä tietenkin mielekästä harrastamista yksin tai yhdessä, muuhun elämään helposti sovitettavassa muodossa.

Kaiken edellä mainitun mahduttaminen arkeen tuntuu varmasti ahdistavalta, mutta ideana onkin toteuttaa liikuntaa, joka yhdistelee mahdollisimman monipuolisesti näitä eri tekijöitä. Kehonpainotreeni edistää usein lihasvoimaa, liikkuvuutta ja tasapainoa. HIIT-treeni edistää kestävyyttä, tietyiltä osin lihasvoimaa ja hapenottokyvyn paranemista. Jooga parantaa liikkuvuutta ja tasapainoa, rauhoittaen samalla mieltä ja rentouttaen kehoa.

Eli periaatteessa, et tarvitse kuin kehonpainotreeniä, HIIT-treeniä ja joogaa, eikö kuulostakin mielekkäämmältä?

No mielekästä tai ei, on liikunta silti itse toteutettava. Jos mietitään edellä olleita liikunnanhyötyjä, ei liikunnan aloittaminen mielestäni tarvitse sen kummempia motivaatiotekijöitä. Oma terveys on kai jokaiselle tärkeä, sellaista kun ei voi ostaa uutta ja korjaaminenkin vie yleensä pitkän aikaa, vaatien jopa loppuelämän valintoja. Ja ilman terveyttä mitään tärkeitä asioita on kovin vaikea toteuttaa.

Aloita siten, että valitse itsellesi viikosta joko kolme sellaista päivää, jolloin voit tehdä tunnin treenin tai kuusi sellaista päivää, jolloin voit tehdä puolentunnin treenin. Päälle tulee tietysti pienet alku- ja loppulämmittelyt. Itse suosin kuutena päivänä lyhyitä sykettä nostavia treenejä, minkä lisäksi tasasykkeistä hyötyliikuntaa ulkoilun muodossa saa tulla huoletta päälle. Kuitenkin osalle tuntuu paremmalta suorittaa liikunta kolmessa päivässä, pidempinä setteinä.

Valitse sitten, haluatko treenata aamulla, päivällä vai illalla? Toisin sanoen, mihin treeni sinun päivärytmissäsi parhaiten sopii? Ja päätä treenata tiettyinä päivinä tiettyyn aikaan. Tavoitteena on päivä kerrallaan kuunnella kehoa ja treenata sen mukaan, mutta alkuun tarvitaan jonkin asteinen suunnitelma ja kaava. Treenaa sellaisella kierrolla, että teet ensin kehonpainotreenin, sitten joogaat ja kolmannella treenikerralla teet HIIT-treeniä. Toista kierros kerran tai kaksi viikossa riippuen siitä, teetkö kolme vai kuusi treeniä.

Tähän väliin henkilökohtainen suositus aamutreenistä. Aamuista ja aamutreenin hyödyistä voisin kirjoitta kokonaan oman postauksensa, mutta pari asiaa mainitsen jo tässä. Aamutreenaaminen säästää aikaa. Kello pitää laittaa tuntia / puoltatoista aikaisemmin soimaan, mutta tämä ei ole sen kummempaa kuin mennä sitten vastaavasti saman verran aikaisemmin nukkumaan.

Aamutreeneihin löytyy harvemmin tekosyitä, joita arjessa työpäivän ja muiden askareiden jälkeen ja äärellä helpommin syntyy. Aamutreenissä ei myöskään ole sitä klassista töistä kotiin ja sohvalle ja… ei ainakaan salille skenaariota. Kun olet herännyt treeniä varten, haluat tehdä sen. Kehosi herää, mielesi herää ja olet treenin jälkeen päivän ajan kuin eri ihminen.

Tärkeintä on siis luoda liikuntarutiinit, kuin lukujärjestys, jota noudattaa. Jokaisen liikunnallisen ihmisen elämäntapa on alkanut jollain tämän tapaisella.

Muista, ettei meitä ole tarkoitettu istumaan vaan liikkumaan ja lepoa, sitäkin tarvitaan kahdenlaista, passiivista ja aktiivista. Aktiivinen lepo on venyttelyä, rauhallista kävelyä luonnossa ja vaikka uimista, passiivinen lepo taas on nukkumista, rentoutumisharjoituksia ja leffailtoja. Molempia tarvitaan.

Hyviä treenejä!

~ Heidi ~

Osallistu keskusteluun